Vaikeuksien kautta

Olipa tasan kuukausi sitten ihanaa löytää skannerista kuva, jonka kuvittelin liimanneeni sillä hetkellä Otaniemessä lojuvaan pahvilaatikkoon. Kyse oli toisesta B-puoliskon kuvasta. Soittelin sinne ja olisin ollut jopa valmis lähtemään takaisin 300 km päähän Espooseen viemään sitä hiton kuvaa. Ennakkotehtävät olivat kuitenkin menneet jo arvosteluun, joten no-can-do. Sanoivat, että voi se silti mennä läpi.

Soittelin sitten myöhemmin uudestaan kysyäkseni, miten kävi. Linja oli aika tukossa, mutta lopulta pääsin läpi: "Valitettavasti ette päässeet jatkoon. Tänävuonna karsimme 40% hakijoista ennakkotehtävien perusteella."

No ei sitte. Miks mulle tää tuntuu olevan niin kohtuuttoman hankalaa?

Vielä on onneksi Lapin yliopiston graafinen suunnittelu ja Oulun ja Tampereen kirjallisuudet jäljellä. Grasun ennakkotehtävät onnistuivat mielestäni hyvin ja yhden niistä sain korvata lukiodiplomillani. Saan siitä saman pistemäärän, kuin diplomistani ja minähän vuosi sitten vetäisin siitä erinomaisen.

Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä on tullut jo luettua ja kun pääsi sisälle, niin lukeminen oli jopa ihan mielekästä. En mä ihan väärälle alalle ole hakemassa. Nyt olisi pääsykoekirjoista vielä jäljellä 'Luonnolliset ja Luonnottomat', 'Lentävä hevonen' ja graafiselle vaadittava 'Katseen voima'. Nyt on tuo narratologian määritelmäkin tarkentunut, eikä se enää kuulosta yhtä skitsofreeniselta. Kysehän on siis kerronnallisuudesta.

Olen miettinyt, että voisin ottaa sivuaineen sillä tavoin, että pääsisin opiskelemaan molemia - sekä kirjallisuutta, että graafista suunnittelua. Siten voisin ehkä toimia kustantajana, joka myös suunnittelee kirjojen graafisen ilmeen. Vapaan kirjailijan ammatista pitää toistaiseksi tyytyä vain haaveilemaan. Kokeillaan niiden siipien kantamista sitten, kun joskus saan jonkun kirjaprojekteistani valmiiksi.

Vaikeuksien kautta käydään, ehkä se voittokin sieltä joskus tulee.