Häröjä kohtaamisia

En aio nyt kertoa sukupuolen diskursseista tai saarnata mitään muutakaan. Tämä blogimerkintä kertoo ihan vain tästä päivästäni.

Työskentelen tällä hetkellä siivouksen parissa ja teen sitä enemmän ja vähemmän koko kesän. Tänään olin eräällä päiväkodilla pesemässä ikkunoita. Lapset luonnollisesti osoittavat uteliaisuutta kaikkea tavanomaisestaan poikkeavaa kohtaan ja monet kyselevät, kuka olen, mitä teen ja miksi. Monille aikuisillekin tekisi joskus ihan hyvää vähän kysellä ennen omia tulkintojaan.

Yksi lapsosista täräytti aikaisemmin, että "Siellä on se moppipää". Jep. Rastatukan sanominen mopiksi nauratti minua viimeksi kun... itse asiassa ei koskaan. Eikä nykyajan mopit edes näytä samalta enää.

Myöhemmin kun (ilmeisesti sama) kaveri tuli päin naamaa sanomaan moppipääksi, tiedustelin häneltä, että tietääköhän hän, mikä on moppi. Kaveri puisteli päätään. Mm. Niinpä. Aikuisiltahan ne sanat ja asenteet oppivat.

Sitten on myös niitä lapsia, jotka vain tuijottavat. Tuijottivat ja kävelivät pahki ovenkarmeja ohikulkiessaan.

Työpäivän jälkeen menin kirjastoon ja ajattelin rentoutua lehtisalissa tiedelehden äärellä. Lehdestä lueskelin tulevaisuuden yliäänikoneista, joilla menee pari tuntia Hesasta Tokioon, miesten e-pillereistä, mindfullness-meditaatiomenetelmän tieteelliskokemuksellisesta tutkimuksesta, Islamin suvaitsevaisesta puolesta ja kaikesta muusta jännästä...

Kunnes hiljalleen yhä häiritsevämmäksi muuttuva ähkintä ja voihkinta tietokonenurkkauksesta keskeyttää hyvän lukuflown. Viimeistään siinä kohtaa, kun kuului selkeästi "Uuuh... sexy...", lukurauha oli mennyttä. Nopeasti selailin lehden loppuun ja minua jotenkin nauratti aivan hervottomasti. Kaikki muut salissa olijat vain istuivat pokkana paikoillaan ja lukivat jotain paikallislehteä... Katsoin ympärilleni ja mietin, että mitähän vittua nyt taas. Tietokoneellaistuja kiemurtelee housuissaan (ja toivoin hänen pysyvänkin niissä) ja rahoittuu taas hetkeksi. Sitten se alkaa uudestaan. Kukaan muu ei näytä kiinnittävän asiaan mitään huomiota.

"Mmm. Uuuh. Mmhmm. Hooot..."

Minun oli ihan pakko päästä pois, ennenkuin trollausmoodini keksisi jotain aivan ylettömän hauskaa kokeiltavaa. En kuitenkaan voisi vastustaa kiusausta. Kipitin toiselle puolen kirjastoa nauramaan hetkeksi. Mitähän hittoa muut lukusalissa istujat tuumivat?

"Eipä häiritä sitä. Ei raukalla varmaan ole kotona nettiä, koska lande ja katvealueet. Turha sen oloa olisi tehdä kiusalliseksi sillä, että joku näyttäisi huomaavan..."

Siis mitä... Kiemurteluun ja siihen, mitä näytöllä pyörii olisin tuskin kiinnittänyt lainkaan huomiota, jos arvon kuulokepäinen herra ei olisi ähkinyt ääneen... Kyseessä kuitenkin oli täysin hiljainen lukusali. Siis lukuunottamatta lehtien kahinaa ja pornotehosteita.

Ehkä oli ihan hyvä, etten päästänyt sisäistä trolliani valloilleen tänään. Siis, jos jollain on pokkaa mastorboida ääneen kirjastossa, niin en välttämättä halua ottaa kyseiseen henkilöön tarkempaa kontaktia...

Kulttuurikatsaus:

Viisuihin voisi olla hauska joskus saada saamenkielinen kappale. Minusta saame on oikein kaunis kieli ja se kuulostaa hyvältä riippumatta varsinaisesti siitä mitä lauletaan. Vähemmistökielenä sillä on myös varsin kiinnostavaa ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.

Sitten, koska kulttuuritieteiden opiskelijana tiedän kulttuurin olevan varsin laajakirjoinen tapaus, tiedän, että myös urheilu, kuten esimerkiksi jääkiekko kuuluu kulttuurin piiriin. Siispä sanon pari sanaa jääkiekosta: Sveitsi, wtf?