Trollausfail kirjastossa

Tiedättekö ne ihmiset, jotka menevät keskustelupalstalle kyselemään, mikä on se biisi, jossa soitetaan, että dum-dum-dumdidum? Näitä parodioiden menin kysymään kirjastonhoitajalta, että tietäisikö se, mikä on se kirja, jonka kannessa on semmonen musta juttu *epämääräistä viittoilua käsillä* ja kirjailijan nimi alkaa F:llä tai K:lla. Ehkä.

Kirjastonhoitaja oli hyllyjen välissä etsimässä jotain toista teosta. Hän vilkaisi minua, ojensi kätensä viereiselle hyllylle, antoi minulle sieltä kirjan ja jatkoi omaa etsintäänsä. Hämmentyneenä jäin katsomaan tummaa kirjan kantta, jossa luki "Karin Fossum" ja vähän pienemmällä: Minä näen pimeässä.

Tuli kyllä vähän backtrolled-olo. Lainasin kirjan.


Olen nyt siis lukenut Karin Fossumin Minä näen pimeässä. Oikeastaan osuvampi nimi olisi ollut: "Minä näen pimeässä, vaikkei sillä olekaan mitään merkitystä, eikä sitä millään tavoin selitetä". Ehkä se olisi ollut liian pitkä nimi. Ehkä.

Itse kirjan teemat ovat varsin mielenkiintoisia. Myös vähän trolleja. Kaiken kaikkiaan tämä oli varsin kiinnostava lukukokemus.

Jos haluaa lukea jotain vakavammin otettavaa arvostelua aiheesta, niin suosittelen vierailemaan Tarukirjassa. En oikeastaan edes suosittele vierailemaan muualla. Paitsi, jos ei aio lukea kirjaa, mutta haluaa tietää, mitä siinä tapahtuu.

Kommentit