Ei kiinnosta

Mä miellän päiväni alkavan siitä, kun menen yhdeksältä illalla nukkumaan.  Yritän parhaani saada nukuttua liian valoisassa huoneessa kaikkien muiden ollessa vielä hereillä. Missaan koko sen jakson, jolloin olen tottunut olemaan aktiivinen, tekemään asioita, keskustelemaan tärkeistä jutuista ja niin edelleen. 

Herään 4.30-5.45 riippuen työkohteesta ja työajoista. Annan kissalle ruokaa. Teen eväät. Syön jotain. Menen töihin ja teen, mitä sitten ikinä kuuluukin päivääni. Sosialisoin muiden ihmisten kanssa sen verran, kun koen tarpeelliseksi, että ne pysyvät tyytyväisinä. Kun ihmiset ovat tyytyväisiä, ne valittavat vähemmän työstäni ja ottavat minut mielellään jatkossakin töihin. 

Työ itsessään on usein aika yksitoikkoista, enkä töissä ollessani oikeastaan kaipaakaan juuri muuta. Mutta kun elämässä ei ole juuri muuta juuri nyt, niin se on psyykkisesti todella kyllästyttävää. Tänäaamuna kuuntelin aamuaskareita tehdessäni laput korvilla mahdollisimman synkeää ja häiritsevää musiikkia. Jotain, mistä asiakkaani olisivat aivan varmasti valittaneet, jos se olisi tullut radiosta. Ihan vain, jotta muistaisin hymyillä asiakkaille ja työkavereille. Minut tulkitaan naiseksi, joten minun täytyy hymyillä. Miesten ei tarvitse.

Hymyilen. Te ette tiedä musta mitään. Olen vain se kuulokepäinen siivoojan sijainen.

Menen kotiin. Vaihdan vaatteet. Rapsutan kissaa. Selaan sosiaalisen median uusimmat kuulumiset. 

Sitten tuijotan apaattisena konettani ja mietin, mitä seuraavaksi. Voisin lukea, mutta ei kiinnosta. Voisin kirjoittaa, mutta ei kiinnosta. Voisin... emmä tiedä... lenkkeillä? Ei kiinnosta. Mä en vain jaksa tehdä mitään. Ennen kuin sairastuin tähän hajuni vieneeseen kevätflunssaan, mä vielä jaksoin tehdä juttuja. Nyt en. Sekä kroppa, että mieli on yhtä apaattisia. Periaatteessa mikän ei ole vikana, mutta mikään ei vain huvita. Välillä illalla, ennen nukkumaanmenoa haluaisin kovasti sosialisoida kavereiden kanssa. Mutta ne on kaukana. Eikä mulla ole kerrottavaa. Ja niillä taitaa olla muita kiireitäkin. Äh. Ehkä meen tuijottamaan kattoa.